Uamun harmoossa usvassa ku taevaalta tulj' mustoo vettд
Kylд makas tuhkan seassa, ee olluna elossa kettдд
On sotajoukot jo poekessa ja rannassa vuan tervavene
Pappi kдjet ristissд noetuu "on se nyt vuan perkele"

On taesto verinen herennд ja kylдn immeiset kylymдnд
Ee kuulu Iдnjґ sotarumpujen ee soe laalu kaanis lintujen
Raaniot tuhkassa seisoo kalaman kдry haesoo
Verj' peittдд routasen muan ja uutta elloo oottoo sua

Viitakemies kuakin selдssд istuu, kahtoo kylдn raanioeta
Tolohottaa alas tyhjyyteen, kaekki nддttдд vitun aatiolta
Pappi mannoo elдmдn helevettiin, kirroo suuren herran
Pyytдд lohtuva piдpirulta tдmдn yhen ja aenoon kerran

Kirroon sinuva luojoo, ku piinoot minuva ruojoo
Tuska valtoo syvдmmen ku kuolo korjoo sattoo
Verj' tддttдд muan kaekki elдvд kattoo