sun käsivarsilla liikaa on painoa
lasitunneen katseen taakse piilottaa
kun luotisateessa ilman suojia
näin otat vastaan maailmasi painon

katso kuinka kauniisti
sodan jälkeen taas palaa

niin sinä ompeelet sulan kerrallaan pieniin siipiin
että lentäisit taas
ja niin annat kivun sun surun puuduttaa
vaikka arvet se jättää
sun mentävä on

vaikka polvillaan rukouksen antaa
vain yksi laukaus ja sanasi näin perille kantaa
ja sinun arvokkuus väärin punnitaan
liian monta askelta ja niin turhaan

katso kuinka kauniisti sodan jälkeen taas palaa