On minun maa
noitumaa
väkeni, voima
tulette sitä tallaamaan
mantuni alta polttamaan
ne tapetaan
saatana sielussa
rinnassa hornan hehku
käräjittä täällä tuomiot lankeaa
kuunnelkaa minun vasaraa
läpi elämän käsketty murheiden kiltaan
ei kipu lakkaa
kaikki turhaa
tästä en teitä kiitä
ei puheet enää riitä
vielä ehdit väsyneenä kuolla
kun nyt heti juokset pois
